Thaci, Ashton ja Dačić Kuva ladattu: www.consilium.europa.eu |
Terveisiä Kosovosta! Täällä
ollaan. Aurinko paistaa talviaamuisinkin viimeistään 07.30, lämpötila on
plussan puolella ja kahviloista saa Hot Chocolaten tilaamalla ison kupin kuumaa
sulatettua suklaata kermavaahdolla. Hyvin menee siis, joskin näiden seikkojen
lisäksi Kosovosta löytyy paljon muutakin puhuttavaa ja ihmeteltävää; kuten esim.
myös kansainvälistä huomiota keränneet Kosovo-EU-suhteet ja Kosovon suhteet
Serbiaan.
Suhteet Euroopan unioniin,
niin Kosovon kuin Serbian osalta, ovat olleet tapetilla viime viikolla kun
kumpaisenkin maan johtajat tapasivat toisensa EU:n ulkosuhdehallinnon korkean
edustajan Catherine Ashtonin fasilitoimana Brysselissä. Kyseisissä
neuvotteluissa saatiin Ashtonin johdolla sovittua mm. Kosovo-Serbia- suhteiden
keskeisimpänä kiistakysymyksenä olevan pohjois-Kosovon tulleista.
Jotain hyvääkin siis on saatu aikaan Ashtonin johdolla, tosin hyvyys taitaa
päättyä siihen, että samaan aikaan Serbian pääministeri Ivica Dačić teki
harvinaisen selväksi sen, että Serbia ei tule koskaan tunnustamaan Kosovoa itsenäiseksi valtioksi. Ja
toisaalta, Kosovon pääministeri, Hashim Thaci vaati
Serbiaa lopettamaan puheet autonomiasta ja vetämään turvallisuusjoukkonsa pois
Kosovon pohjoisosasta. Ihan perusdebattia siis, ei mitään yllätysvetoja.
Näistä seikoista huolimatta,
kumpaisenkin maan johtajat ovat kuitenkin osoittaneet halukkuutta Kosovo-Serbia-suhteiden parantamiselle. Tämä
osoitus onkin monella tapaa elinehto; ei siis vain Kosovon ja Serbian
keskinäisten suhteiden parantamisen kannalta vaan myös kumpaisenkin suhteissa
EU:hun ja etenkin mahdolliseen EU-jäsenyyteen. Esimerkiksi Serbian osalta sen
keskeisin este EU-jäsenehdokkaaksi on sen suhtautuminen Kosovoon. Tämän myötä Serbian kanssa ei ryhdytä neuvottelemaan
jäsenyydestä ennen kuin suhteet Kosovoon on saatu ratkaistua. Tai vähintään
normalisoitua, sillä itsenäisyyskysymyksen ratkaiseminen ei varmasti tule
tapahtumaan jos Serbian kanssa on tarkoitus neuvotella tänä keväänä. Kosovon
suhteen eteneminen jäsenehdokkaaksi on puolestaan ottanut askeleen esivalmistelusopimuksen,
Stabilisation and Association Agreement,
muodossa siitäkin huolimatta, että kaikki nykyiset EU-jäsenvaltiot (esim.
Espanja Catalonia-haasteidensa vuoksi) eivät tunnusta Kosovoa.
Vaikka itsenäisyyden
tunnustaminen on niin EU-jäsenvaltioiden kuin Kosovo-Serbia -suhteiden osalta
kinkkinen juttu, ei se ole ainut haaste mikä Kosovolla on esteenä
EU-jäsenehdokkuudelle. Kosovon ”henkilökohtaisina” haasteena jäsenyydelle voisi
nimittäin pitää mm. korruptiota. Se
mitä Kosovon keskinäisissä suhteissa EU:hun tulee, ovat kysymykset
oikeusvaltioperiaatteista ja etenkin oikeusjärjestelmän toimivuudesta melkoinen
haaste. Kosovossa toimii EU:n tällä hetkellä suurin operaatio, EULEX,
joka on kuitenkin kerännyt huomiota myös heikkojen tulosten merkeissä.
Haasteista huolimatta, EU
toimii EULEX:n lisäksi Kosovossa myös muiden, etenkin EU:lle tärkeiden
teemojen, edistämiseksi. Oikeusvaltioperiaatteiden ohella Euroopan komissio myönsi
tukea
toissa viikolla Kosovon reformointiin, painottaen mm. kouluttautumisen ja
alueellinen kehittämisen edistämistä sekä vähemmistöjen (roma, ashkali ja
egyptiläis) aseman parantamista. Siis teemoja, joiden parissa itsekin
työskentelen, Balkan Sunflowers -järjestön kautta ja jotka onnistuessaan vievät Kosovon
jälleen lähemmäksi EU-jäsenyyttä.
Nämä teemat, talouskasvun ja
köyhyyden poistamisen ohella, jota etenkin YK:n kehitysohjelma
(UNDP) tekee, ovat elintärkeitä Kosovon tulevaisuudelle. Kun UNDP:n raportin
mukaan noin 45% väestöstä on työttömiä ja vaihtelevasti noin 34% ja jopa 48%
elää köyhyydessä, ei Kosovon mahdollinen EU-jäsenyys tuone ylitsepursuavaa iloa
tavallisen kosovolaisen elämään ilman, että köyhyyteen ja työttömyyteen
liittävät ongelmat ratkaistaan.