Köyhä ja kipee

Yritin elokuussa soittaa hädän hetkellä ambulanssia ystävälleni Kosovossa. Hätäkeskus meni vastaajaan.

THL:n kehittämispäällikkö Ronald Wiman povaa THL:n blogissa globaalin vyönkiristysepidemian uhkaavan kansojen terveyttä ja hyvinvointia. Wiman kokoaa ajatuksensa inhimillisen turvallisuuden viitekehykseen ja korostaa ettei globaalissa maailmassa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia uhkaa vain sairaudet tai pandemiat. Näiden ohella uhkakuvia terveydelle ja hyvinvoinnille luovat mm. sotien ja konfliktien ohella myös kyberhyökkäykset. Ja säästökuurit. Etenkin säästökuurit.

On toki luonnollinen logiikka yhdistää talouskriisi ja säästökuurit sosiaali- ja terveyspalveluiden heikkenemiseen. Näinhän siinä valitettavan usein käy. Kybersodankäyntiin viittaaminen on sen sijaan tarpeettoman kaukaa haettua. Varsinkin THL:ltä kun muutoin peräänkuulutetaan peruspalveluita ja terveyttä kaikille.

Globaalin maailman ongelmat terveydelle ja hyvinvoinnille ovat kuitenkin lähtökohtaisesti muualla kuin säästämisessä. Ne ovat köyhyydessä. Äärimmäisessä köyhyydessä, johon ei ole ajauduttu vain säästämällä vaan sillä, ettei taloudellisia resursseja ollut alun perinkään ja sillä, ettei globaalin maailman taloudelliset hyödyt suinkaan jakaudu tasaisesti.

WHO:n mukaan maailman väestöstä arviolta 1.2 miljardia ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä, siis alle dollarilla päivässä. Heikkotasoinen elinympäristö sekä kohtuullisen asumuksen, puhtaan veden ja saniteettitilojen puute luo lyömättömän yhdistelmän sairastumiselle. Puhumattakaan sosiaaliseen hyvinvointiin kohdistuvasta uhkasta.

Vuonna 2010 julkaistu YK:n raportti kertoo karua totuutta köyhyyden ja terveysongelmien yhteydestä. Köyhyys tekee sairaaksi ja sairaudet köyhäksi. Raportin mukaan mm. köyhyyden kaupungistuminen – slummit - luovat elinympäristön, jossa lapsikuolleisuus-aste, elinaikaodote ja todennäköisyys kärsiä useista sairauksista on surkeaa luettavaa ei-slummeissa asuviin verrattuna. Raportti osoittaa slummien lisäksi myös sen, että esim. New Yorkissa Cityssä köyhissä kaupunginosissa asuvilla ihmisillä on enemmän sairauksia kuin muilla newyorkereilla.

Maailmassa tulee toki aina olemaan rikkaita ja köyhiä. Ihmisiä, joilla on enemmän tai vähemmän rahaa kuin sinulla. Tässä mielessä taloudellinen eriarvoisuus on jonkinlainen elämän epämiellyttävä fakta. Se ei kuitenkaan oikeuta tilannetta, jossa köyhyydestä joutuisi kärsimään henkensä uhalla. Se ei oikeuta ihmisoikeusloukkauksia.

Köyhyys on moniulotteinen ongelma, joka terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien uhkakuvien lisäksi leviää syövän tavoin kaikille elämän osa-alueille. Onkin siis päivän selvää, että globaalista maailmasta ja etenkin taloudesta puhuttaessa, äärimmäisen köyhyyden poistaminen on tehtävälistan kärkisijoilla. Mutta miten köyhyys poistetaan, siinäpä kysymys. 

Kuva www.texasenterprise.utexas.edu