Oi Kosovo, Balkanin jätelava

Naapurini Gračanicassa ovat lähteneet
lätkimään, mutta jätteet eivät.

Ympäristö on meidän kaikkien asia: me elämme ja hengitämme samaa ilmaa. Ilmastonmuutos, tuo suuri vihollinen, ja sen parannussanomaa julistava kestävä kehitys nousevat esiin jo rutiinina kun puhumme niistä globaalilla tasolla.

Globaali keskustelu ei ole kuitenkaan mitään kun puhumme Kosovosta. Varsinkaan jos aloitamme keskustelun jätehuollosta. On täysin turhaa keskustella kestävästä kehityksestä kun ihmiset eivät pysty edes pitämään korttelin kokoista aluetta siistinä jätteistä. Onkin jollain tavalla käsittämätöntä miten helpolta jätteiden, etenkin pakkausmateriaalien, heittäminen suoraan maahan näyttää.

Kosovo tarvitsee suursiivouksen jätteistä. Mutta ennen sitä, Kosovo tarvitsee kulttuurinmuutoksen. Niin kauan kuin ihmisten mielestä on hyväksyttävää heittää roskat suoraan maahan, ei suursiivouksesta tule mitään. Tai vaikka siivous saataisiinkin aikaan, ei menisi kuin hetki kun jälleen olisi kaikki tienpenkat ja ojannotkot täynnä jätteitä. Ja senkin jälkeen tulisi vielä pohtia ovatko kaikki ne kymmenet tuhannet sodan runtelemat tai uudet puoliksi valmiit rakennukset jätettä vai ei. Ja jos ovat, mitä p¤rk#l&!%* niille tehdään?

No onhan tästäkin raportoitu

Maailmanpankin raportti ympäristön tilasta viime vuodelta ei kerro mitään hyvää Kosovosta. Oli sitten puhe ilmanlaadusta, vedestä tai jätehuollosta. Eikä tämä ole mikään ihme, sillä pelkästään esim. asuinpaikkakunnallani Gračanicassa huomattava osa asukkaista kärsii munuaisongelmista tai muista, etenkin puhtaan veden puutteesta johtuvista, taudeista. Eikä Gračanica ole poikkeus.

KEK - ympäristöystävällistä energiaa Obilićista?
Not. 

Munuaisongelmat johtuvat useimmiten vedessä olevista raskasmetalleista, joista kosovolaiset saavat kiittää omaa energiayhtiötään, Kosovo Energy Corporation KEK:ä. Raskasmetallien lisäksi vesi on toki myös epäpuhdasta noin muutoinkin, sillä vedenlaadun tarkkailu on täysin olematonta sen puhdistamisesta puhumattakaan. Kaikki Kosovon joet ovat saastuneita.

Vesiongelmien ohella KEK on vastuussa myös ilmansaasteista, joiden suhteen ykköstähtenä ovat ehdottomasti Obilićin voimalat. Obilićin voimalat (Kosovo A ja B) muodostavat Kosovoon Balkanin suurimman ympäristöongelman. Pelkästään Kosovo A tuottaa 2,5 tonnia tuhkaa tunnissa: siis 74 kertaa Euroopan standardien mukaisen määrän! Syöpäpotilaat kiittävät.

Missä on ympäristökasvatus?

Ettei koko homma mene vain KEK:n syyttämiseksi, niin haukutaan nyt vähän Maailmanpankkiakin. Kun jokunen valittaa virheellisistä kustannuslaskemista, oman näkemykseni perusteella raportti jättää kriittisen aukon siinä, että se keskittyy ehdottamaan korjauksia lähinnä ylhäältä-alas -taktiikalla. Toki viimekädessä Kosovon hallinnon tulee ottaa vastuu asian eteenpäinviemisestä, ja vastuu etenkin siitä millaisia energiamuotoja maassa suositaan, mutta kuten alussa huomautin, suuretkin teot saattavat jäädä yksittäisiksi ponnistuksiksi ilman kulttuurinmuutosta. Tämä kulttuurinmuutos on lähdettävä väestöstä ja hallinnon kannalta se edellyttää mittavia ponnisteluita ympäristötietoisuuden lisäämiseksi.

Ympäristötekoja kiitos!